Kauppilan perinnetila

Kauppilan perinnetila esittelee talonpoikaismiljöötä, jonka juuret juontavat aina 1600-luvulle asti. Kauppilan tila on kuulunut historian saatossa useille eri ratsumestareille. Vuonna 1761 talo myytiin kahdelle eri ostajalle ja se jaettiin Ali- ja Ylä-Kauppilaksi. Elämä Kauppilassa jatkui 1960-luvulle asti. Kerrotaan, että Kauppilan naimattomat sisarukset elivät eristäytynyttä elämää vanhanaikaisten tapojen mukaisesti. Mm. puista ruokalusikkaa säilytettiin tuvan hirsiseinän raossa.

Ali-Kauppilan viimeinen isäntä oli Lauri Kauppila. Lauri päätyi myymään tilan vuonna 1964 Risto Anttilalle, joka oli Laurin sukulaisia. Lopulta kuitenkin sekä tilakaupat että Laurin testamentti todettiin laittomiksi. Laittomuuksia selviteltiin tuomarivoimin aina vuoteen 1974 asti. Samana vuonna hämeenlinnalainen teollisuusneuvos Yrjö Viding osti Kauppilan tilan. Alettiin suunnitella Kauppilan asuinaluetta, jonne kaavailtiin 400 kotia. Kunta osti Kauppilan ja maa-alueen Vidingin lapsilta vuonna 1978 ja Kauppila muuttui kulttuurikohteeksi. Ympäröivä alue tunnetaan Kauppilan omakotialueena.

Perinnetilaan kuuluu arviolta 1880-luvulla rakennettu päärakennus sekä navetta, aitta ja tuulimylly. Päärakennus, navetta ja vilja-aitta ovat Kauppilan omia, mutta mamsellimylly on tuotu Kauppilaan Palonperän tilalta Murrolta 1980-luvulla ja on Esko Mäkelän lahjoittama.

Nykyisin Kauppila on avoinna vierailijoille ja toimii myös juhlien sekä erilaisten tapahtumien järjestämispaikkana. Mm. Humppila-päivät vietetään Kauppilassa kesäisin.

Kauppilan talonpoikaismiljöö, Kauppilantie 8, Humppila. Avoinna kesäkuusta elokuuhun kesäsunnuntaisin klo 12–16.

Jaa sisältö