aa
 
 

Ympäristö


b87a0025.jpg
 

Ympäristö

Humppilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii tekninen lautakunta.

Humppilan kunnan ympäristönsuojelu on siirtynyt osaksi Forssan kaupungin, Jokioisten kunnan, Tammelan kunnan ja Ypäjän kunnan yhteistä seudullista ympäristönsuojelua. Yhteistyön tarkoitus on antaa seutukunnan asukkaille ja toimijoille tasapuolisesti samanlaista ohjausta, neuvontaa ja lupatulkintaa. Humppilan ympäristötarkastajana toimii Henna Pirhonen.  Ympäristönsuojelun toimipiste sijaitsee Forssan kaupungintalolla (Turuntie 18, 30100 Forssa).

Seudullisen ympäristönsuojelun yhteystiedot

Seudullinen ympäristönsuojelu hoitaa kuntien ympäristösuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986 muutoksineen) ympärisösuojeluviranomaiselle säädetyt tehtävät ensisijaisesti niiltä osin, kuin tehtävät koskevat ympäristösuojelulain (527/2014 muutoksineen) 22 §:n mukaisia lupa- ja valvontatehtäviä, mm. lain 168 §:ssä tarkoitetun valvontasuunnitelman laatimisen. Tehtäviin kuuluu niin ikään ympäristösuojelulain 11 luvun toiminnan rekisteröinti ja luvun 12 ilmoitusmenettelyn hoito. sekä maa-aineslaissa tarkoitetut lupa- ja valvontatehtävät.

 

YMPÄRISTÖNSUOJELUn LUVAT JA ILMOITUKSET

Ympäristölupa on oltava ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla toiminnalla. Ympäristöluvantarve määräytyy ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan. Luvanvaraiset toiminnat on kerrottu ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteessä 1.Valtioneuvoston asetuksessa (713/2014) ympäristönsuojelusta 2 § ovat ne toiminnot, joissa ympäristölupalautakunta on luvan käsittelevä viranomainen.

Ympäristönsuojelulain mukaan tietyistä ympäristöhaittaa aiheuttavista toiminnoista on tehtävä ilmoitus ympäristölupaviranomaiselle tai valvontaviranomaiselle. Näitä toimintoja ovat:

Ilmoitusvelvollisuudesta säädetään ympäristönsuojelulain luvuissa 12 ja 14. Ilmoituksen sisällöstä säädetään ympäristönsuojeluasetuksen 24 ja 25 §:ssä.

Ympäristöhaittaa aiheuttava poikkeuksellinen tilanne voi olla esimerkiksi onnettomuus, tuotantohäiriö tai laitteiston tai rakennelman purkaminen.


Ilmoitus lannan ja lannoitevalmisteiden varastoinnista aumassa. Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) on tullut voimaan1.5.2015. Asetuksella korvattiin vuoden 2000 "nitraattiasetus". 


Maa-aineslupa tarvitaan maa-ainesten ottamiseen muuhun kuin omaan kotitarvekäyttöön. Lupahakemus maa-ainesten ottamiseen tehdään kirjallisesti. Lupahakemuksessa esitettävistä tiedoista ja ottamissuunnitelman sisällöstä ja rakenteesta on säädetty yksityiskohtaisesti maa-ainesten ottamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (926/2005). 

Jos maa-aineksia murskataan ottoalueella, on murskaamiseen saatava ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa jos toimitaan tärkeällä pohjavesialueella tai jos murskaaminen kestää yhteensä yli 50 päivää. 1.7.2016 lähtien samaa hanketta koskeva maa-aineslupa- ja murskainlupahakemus käsitellään ja ratkaistaan normaalisti yhdessä. Yhteistä lupaa voidaan hakea yhdellä lupahakemuksella.


Maastoliikennelain mukainen lupa. Maastoliikennelaki 30 §:n mukaan moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtuvaan kilpailujen ja harjoitusten toistuvaan tai pysyvään järjestämiseen samassa maastossa on haettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Maastoksi kutsutaan aluetta, joka ei ole tie ja jota ei ole tarkoitettu liikenteeseen. Maastossa ei saa ajaa moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla ilman maanomistajan lupaa. Ympäristönsuojeluviranomaisen erillistä lupaa ei tarvita, jos alueelle on myönnetty ympäristölupa tai jos alue on asemakaavassa erikseen osoitettu moottoriajoneuvojen käyttämiseen.

 

Lue lisää: 

YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMINEN, ILMOITUS JA KAAVAKKEET


 


Loimijoen pelastusohjelma -työkalu tehokkaiden kunnostustoimien tunnistamiseen

Loimijoen pelastusohjelma on julkaistu ja se löytyy osoitteesta kvvy.fi/pelastusohjelma. Pelastusohjelma on konkreettinen työkalu, joka kokoaa yhteen Loimijoen alueen vesien tilaan keskeisesti vaikuttavat tekijät ja vaikuttavimmat keinot vesien tilan parantamiseksi. Pelastusohjelma on toteutettu tarinakarttapohjalle ja siitä on pyritty tekemään niin helppolukuinen, että kuka vaan voi sen pohjalta lähteä vesien tilaa parantamaan. -Kehitämme työkalua edelleen saadun palautteen ja soveltuvien paikkatietoaineistojen saatavuuden mukaan. Tavoitteena on, että pelastusohjelmasta tulee työkalu, joka on alueen toimijoiden aktiivisessa käytössä, toteaa ympäristöasiantuntija Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä (KVVY).

Loimijoen pelastusohjelma yhdistää neljän maakunnan Loimijoen vesistöaluetta koskevat tiedot yhdeksi kokonaisuudeksi. Pelastusohjelmaan on poimittu vaikuttavimpia keinoja ja esimerkkejä toimista, jotka tehokkaimmin vesien tilaa parantavat. Tavoitteena on vähentää vesistökuormitus puoleen nykyisestä. Tavoite on vaativa, mutta ei mahdoton, mikäli alueen toimijat lähtevät yhtenä rintamana vesienhoitotoimia toteuttamaan. Kannustavana esimerkkinä toimii alueen teollisuuden ja taajamien jätevesien puhdistuksen tehostuminen. -Fosforipitoisuus on puolittunut Loimijoen keski- ja alajuoksulla 1970-luvun tasosta ja Loimijoen suuret happiongelmat ovat loppuneet, kertoo KVVY:n ympäristöasiantuntija Hanna Alajoki.

Suurimmat vesienhoidon haasteet alueella ovat valuma-alueen heikko vedenpidätyskyky, maan eroosioherkkyys, hajakuormitus, tulvat ja vieraslaji isosorsimon nopea leviäminen. Pelastusohjelmaan on koottu konkreettisia keinoja, joilla haasteita voidaan lähteä ratkaisemaan. Kunnostustoimien tavoitteena on vesien tilan parantaminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, luonnon monimuotoisuuden lisääminen sekä viihtyisä ja elinvoimainen Loimijokilaakso. Parantunut vesien tila mahdollistaa vesien virkistyskäytön, kalastuksen ja luonnosta nauttimisen.

Pelastusohjelman on tehnyt Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY) osana Ympäristöministeriön rahoittamaa Yhteistyöllä Loimijoki kuntoon -hanketta. KVVY koordinoi vesienhoidon edistämistyötä alueella. Työn tavoitteena on koota alueen toimijat vesienhoitotyön tueksi, lisätä kunnostustoimien toteutusta alueella ja viestiä aktiivisesti vesien tilasta ja sen eteen tehtävistä toimista. Työtä viedään eteenpäin yhdessä alueen kuntien ja ELY-keskusten kanssa laaditun toimintasuunnitelman (pdf) pohjalta pääasiassa erilaisilla hankerahoituksilla. -Haasteet ovat kuitenkin niin suuria, että kaikkien panosta tarvitaan. Tule mukaan Loimijoen pelastusjoukkoihin, kannustaa Satu Heino.

 

Lisätiedot:

Ympäristöasiantuntija Satu Heino puh. 050 5603 088, satu.heino@kvvy.fi

Ympäristöasiantuntija Hanna Alajoki puh. 03 246 1231, hanna.alajoki@kvvy.fi