sisältöön »
Valitse kielifi
Tekstikoko Suurenna fonttikokoa
Avaa haku
Ilmakuva Humppilasta
 

Kaavoituksen tasot

Maakuntakaava

Maakuntakaavan tarkoituksena on ohjata yleisellä tasolla maakunnan maankäytön suunnittelua ja rakentamista. Kaavassa otetaan huomioon yleisten valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden, sekä maakunnan kehittämisen kannalta tärkeiden maakunnallisten tavoitteiden ja kehityshankkeiden toteutuminen.

Yleiskaava

Yleiskaava ohjaa maankäyttöä ja rakentamista yleispiirteisesti yhden tai useamman kunnan alueella sekä sovittaa yhteen eri maankäyttömuotoja. Siinä osoitetaan alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja suunnittelun sekä rakentamisen ja maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osa-alueelle, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kaava voidaan rajata myös käsittämään tiettyjä asioita, jolloin puhutaan teemayleiskaavasta. Suoraan yleiskaavan perusteella ei yleensä rakenneta, vaan ennen rakentamista laaditaan asemakaava.

Asemakaava

Asemakaava ohjaa yksityiskohtaisesti alueiden maankäyttöä ja rakentamista huomioiden paikalliset olosuhteet, maisemakuvan, hyvän rakentamistavan sekä olemassa olevan rakennuskannan ominaispiirteineen. Asemakaava tai sen muutos voi koskea pinta-alaltaan laajaa kaupunginosaa tai se voi rajoittua koskemaan yksittäistä tonttia ja sen käyttöä. Asemakaavassa määritellään mm. tonttien ja alueiden käyttötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusten koko, sijoittelu sekä pihajärjestelyt. Asemakaavamääräyksin voidaan myös tarvittaessa suojella yksittäisiä rakennuksia tai aluekokonaisuuksia.

Yleensä asemakaavat tulevat vireille kunnan aloitteesta. Myös maanomistaja tai -haltija voi hakea asemakaavaa tai sen muutosta, samoin kuntalaiset tai järjestöt voivat tehdä aloitteen asemakaavan tai sen muutoksen laatimisesta.

Asemakaavahankkeen vireille tulosta ilmoittaminen tapahtuu joko kaavoituskatsauksen yhteydessä tai erillisellä kuulutuksella. Tällä menettelyllä osallisille tiedotetaan kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä.

Asemakaavan luonnosvaiheessa ilmoitetaan maanomistajille kirjeitse ja muille osallisille kaavan nähtävänä olosta. Vuorovaikutuksen onnistumisen kan­nalta on tärkeää, että osalliset tavoitetaan mahdollisimman laajasti ja että he tutustuvat valmisteluaineistoon kuuluvaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja kaavaluonnokseen sekä lausuvat tarvittaessa mielipiteensä.

Kaa­vojen muutokset valmistellaan valtuuston hyväksyttäväksi. Hyväksymis­päätös ja sen perustelut lähetetään niille, jotka sitä ovat kaavan nähtävillä olonaikana kirjallisesti pyytäneet. Hyväksymispäätöksestä voivat jättää valituksensa kuntalaiset, osalliset sekä ELY-keskus, jolla on myös mahdollisuus tehdä oikaisukehotus kaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä. Hyväksymistä koskevat valitukset käsittelee hal­linto-oikeus, jonka päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaava astuu voimaan kun se on valitusajan jälkeen virallisesti kuulutettu.

Ranta-asemakaava

Rannoille rakennettaessa kaavoituksella on erityinen asema, sillä ranta-alueelle ei saa rakentaa ilman ranta-asemakaavaa tai yleiskaavaa. Jos kaavaa ei ole, tarvitaan rakentamislupaa varten aina poikkeamispäätös. Ranta-asemakaavan laatimisesta voi huolehtia myös maanomistaja. Ranta-asemakaavan käsittely ja hyväksyminen kuuluu kunnalle.

 

Jaa sisältö

Yhteystiedot

 

Mari Honkonen
Tekninen johtaja
puh. 050 364 8702
mari.honkonen(at)humppila.fi

 
x